Asuntopostaus

Elikkä tässä olis sitä pienimuotoista asuntopostausta nykysestä ja sitten hetken päästä uudesta asunnosta millaista on ja mitä tulevan pitää. Kuvat otin nykyselle vuokraisännällemme kun laittaa uudestaan kohteesta ilmoituksen, niin vois vähän paremmin olla kiinnostuneita kun olis niitä kuviakin. Silloin kun itse tätä tultiin katsomaan, mitään kuvia kohteesta ei ollut esillä ja ajatus olikin että no mahtaa olla aika kaame kolo. Tässä asunnossa on huonot ja hyvät puolensa. Tykkään hirveesti pohjaratkaisusta, olohuone, makkari ja wc on jees, mutta toi keittiö on aivan jäätävän ruma! Johtuen varmasti osiks siitä, että vihaan tommosta lämmintä puun väriä. Y-ök. Eikä siinä muuten, mutta en halua sitä omaan kotiini. Ja pienissä määrin ehkä, mutta kun lattiat ja kaapistot on kaikki sitä väriä, niin ei kiitos. Tarkotus olikin maalata noi keittiön kaapit valkosiksi ja sainkin siihen luvan, mutta en sitten kuitenkaan koskaan ryhtynyt siihen hommaan ja no ehkä hyvä niin. Turhaa työtä ja rahaa.

Jos jaksaisin olla ahkera, ottaisin kuvat uudestaan ei niin suuresti ja valoisasti mitä yritin noista saada, että olis mahdollisimman selkeät, muttapa en nyt jaksa. Kelvatkoon nämä tähän hätään.

Makuuhuonetta ja meidän hyvin komea itse taiteiltu sängynpääty viime kesänä. Sitä on päässyt koristamaan kehyksiin miehen kokoama palapeli. Vieressä hyväksi todettu korupuu, mikä kyllä usein toimii alapäästä koiran puruleluna ja yläpäästään miehen vaateripustimena..

Kaappitilaa on mukavasti mikä on asunnossa plussaa. Ne oli muuttaessa sinapin keltaset, mutta sekin asia korjaantus ensihätään valkosella maalilla.

Käsinoja pakko peittää viltillä, kun koira on alottanu sen(KIN) järsimisen. Sohvatyynyjä on ollut noin kymmenisen kappaletta, mutta eipä ole enää.. Niitten sisälmykset on tässä ajanmittaan pikkuhiljaa löytyny pitkinpoikin kämppää.

Hirvityskaapit.. yöh. En jaksa odottaa uutta keittiötä!

Tässä asunnossa toinen iso plussa on tilava erillinen eteinen mitä ei seuraavassa asunnossa sitten olekkaan. En tiedä montako paria kenkiä mahtaa olla sillon entisiä kun niitä ei niin vaan saa oven taakse piiloon. Iso miinus tässä sen sijaan on se, ettei ole ollenkaan väliovea jollon voit olla varma että naapurit tietää sun kaikki asias.

Kohta alkaakin kaikki nurkat täyttyä pahvilaatikoista ja roinasta. Muutaman viikon vielä kun jaksais kärvistellä, niin uusi koti odottaa. On sitä jo noin kolmisen kuukautta tässä odotettukin kyllä! Nyt vaan kun se on jo niin lähellä, ei millään malttais pysyä pöksyissään! Maltti on valttia, eikös ne niin jaksa aina hokea.