Megasekametelisoppaa

Tänään aamulla oli se sokerirasituskoe. Juu, eli meni juurikin näin, että olin kuvitellu homman paljon kamalemmaks mitä se todellisuudessa oli. Mua kyllä helpotti ihan hirveästi, kun kaveri lupautus itse tulla mun seuraks sinne labraan ja se koko odotusaika pelailtiin tabletilla lautapelejä. Meni aika ihan hirveen nopeesti! Eikä se sokerilitkukaan mitenkään ollu edes pahan makusta, maistu joltain sokerin ja sitruunan sekotukselta. Ehkä ennemminkin se jännitti että se vaan pysyy sisällä kun ei ollut syöny kuitenkaan 12 tuntiin mitään, eikä jollainlailla raskausaikana oo kauheesti toi makea maistunu. Ainakaan mitenkään samanlailla kun aina ennen. Oon ollu niin perso makeaan, mutta nyt on muuttunu makeen syöminen kamalaksi pahaksi oloksi. Sekin autto vähän kun loikoiltiin siinä odotussohvalla löysän näkösinä, mutta pääsi hieman kyljelleen rauhottumaan niin autto. 

Lääkärin jälkeen suunnattiin äkkiä äkkiä syömään jotain hyvää. Ricon häränrintapalat mustapekkojuustokastikkeessa kruunas hyvin sen rasituksen. Ja kun Myllyssä oltiin ja vihdoin sinne asti taas pääsin, ostin nyt äitiysfarkut H&M:stä. Voi että on ihanaa kun ei purista eikä kiristä mistään, kun alkaa olla niin ettei mene enää mitkään vanhat housut vatsalta kiinni. Jollain lailla ihmeen nopeesti vatsa kasvanu verrattaessa joihinkin kun ei esimerkiks rv 15 näy melkeen mitään vielä. Niin että mimmonen jättiläinen sieltä mahtaa sitten olla tulossa. Jotenki itse olin odottanu sen näkyvän vasta joskus rv 19-20. Tai ehkä oon sitte vaa syöny mahani isoks ja turvonneeks..

Samalla reissulla tuli käytyä sielä Body Shopissa, josta kun löydettiin se kaakaovoisticki, niin tää myyjä hyökkäs heti tiskin takaa että "ai raskausarpiin vai?". Selitti just että toi sticki tai sitten se kaakaovoi voidemaisena, että se ei oo sama minkä näistä rasvoista ottaa, kun ne poikkeaa koostumuksiltaan niin paljon. Eikä se haissu yhtään pahalle kun sitä haistoin. Ja päädyin sitten siihen voidemaiseen, kun myyjä selittii et se sticki voi tuntua vähän kovalta kun sitä levittää vatsalle, että toi toinen on mukavemman tuntusta ja kivempi levittää. No kotona sitä kun laitoin niin uuuh, kiiva haju. Ja se jäi käsiin ja haistoin sen vatsalta asti koko ajan. Miten se voiskin haista niin paljon eriltä kaupassa kun kotona, mutta mä yritän sitä nyt ainakin käyttää edes joskus. Ajattelin apteekista hakea vielä jotain hajuttomampaa rasvaista voidetta tai sitten ihan jotain raskausarpiin tarkotettua litkua. Sama se, kunhan haju on siedettävä.

Lauantaina pitäis serkun synttäreille lähteä, mutta täytyy sitä baariin lähtemistä katsoa sitten ihan oman jaksamisen ja mielen mukaan, että jaksaako sitä lähteä kattomaan humalassa keikkuvia ihmisiä. Vaikka tää kyllä melkeen taitas jäädä sitten viimisiks kerroiks ko mihinkään tollasiin viittii enää mennä. Kyllä ens viikollakin pitäis Jyri, Sussu ja Nelli kanssa nähdä ja yleensä se on ollu syömisen kautta johonki juottolaan istumaan, ehkä se sitten jää viimeseks. Kun en haluais, että kukaan kattoo että ton paikka ei ole täällä, vaan lähtis kotios jo. Tiedän meinaan, että mä itse katsoisin niin. 

Ja niin, yks asia mikä mua ärsyttää. Kun.. ihmiset tyrkyttää omia vanhoja vauvan tarvikkeitaan. Ei jumankekka mä itse ostan juuri sellaset kun mua itseäni haluttaa, eikä vaan että mun pitäis ottaa tolta noi tommoset kun se nyt niitä tarjoaa. Perkele. Ensinäkin, mä en tuu kestämään niitä lasten puna-sini-viher-kelta-lila-oranssi-yhdistelmävärejä. Ihan kun joku ois tullu oksentamaan värejä meijän olkkariin. Ei ei ei. 
Meillä tulee niin olemaan kaikkia neutraaleja värejä ainakin näin aluks ja ehkä pikkuhiljaa, todella hiljaa alan tottumaan kaikkiin ihme väreihin sisustuksessa, jollon alan niitä hyväksymään. Ja on ihanaa kun tällasille värivammasille ihmisillekin on suunniteltu kaikenlaisia tarvikkeita. 

Itse kun miettii, että haluaa sellasia tarvikkeita mitkä menee sitten molemmille, eikä kaikki oo joko vaaleensinistä taikka punasta. Kuitenkin jollei se meistä oo kiinni, tiedossa on enempi kuin yks lapsi.

Muutamia tulevia ostoksia ihanasta Mamas&papas tuotesarjasta:

Mamas&papas capella star -sitteri (linkki)

Mamas&papas honey bear -leikkimatto (linkki)

Linkki googleen kattomaan kaikkea ihanaa sarjasta löytyvää, tästä!

Vauvansänky tulee olemaan Stokken Sleepi mini -sänky valkosena

Noi kolme ensimmäistä väriä olis juuri sellasta mikä miellyttää, mutta suomesta ei kuitenkaan löydy kun valkonen, pyökki ja pähkinä. Tai jos joku tietää mistä noita kahta muuta väriä löytää, niin saa vinkata mielellään!

Vielä viiminen juttu mikä ärsyttää itsessään. Oon nyt aina ollu suhteellisen pölö ja puhun ensinäki mitä ihme juttuja, mut tuntuu et tää pölöys on kasvanu moninkertaseks nyt tän muutaman kuukauden aikana. Sanat häviää ja jutut jää kesken, mieli harhailee ja musta on tullu kömpelö. Edellispäivänä kastelin liikkeessä kukkia ja sieltä peruuttaeesa mun vasen jalka jäi oikeen jalan alle (?) ja kaaduin sitte suoraa selälleni. Ei muuten, mutta tajusin et mun takana on jossain pöytä, eikä ollu sitten ko joku 5 senttiä pöydän reunaan matkaa. Siinä olis voinu sattua kivasti. Tuli tämäkin vaan mieleen, kun kävin tossa pesemässä kädet vessassa ja katoin peiliin ja pumppasin saippuapumppua kerran eikä tullu mitään, muutaman kerran lisää ja vielä muutaman, no sitte tuliki pieni tilkka. Onneks katoin käsiä pestessä alaspäin, meinaa oli sitte kaikki pumpatut saippuat lentäny suoraan paidalle. Jes. Pitihän se näinki käydä.

Ehkä tässä on purnausta taas tarpeeksi yhdeksi kerraksi. Jatkan taas myöhemmin kuten huomaatte suurten huolieni jakoa. Tack och adjö.

Rv 12+0

Vaikka lääkärin mielestä mennään 12+5. Sen niin väliä varmaan kun kuitenki niin vähän päiviä heittää. Mun täytyy ottaa asia puheeks seuraavalla neuvolakäynnillä 4.10. ja saada hieman selvyyttä asioihin.

Tänä aamuna sain havahduksen. Kiukuspäissäni valitsin vaatteita, kun housut ei mee kunnolla jalkaan, tai jalkaan menee hyvin, mutta se että sais vetoketjun ja napin kiinni ilman että olo on todella tukala ja ikävä. Oon sitte alkanu käyttää leggingssejä enemmän, mutta että löytäisin jonkun kivasti istuvan tunikan tai paitulin, jossa näyttäis edes pikkasen ihmiseltä. Kaikissa näytin jotenki ärsyttävältä pullapossulta.  Turhautumispäissäni huusin itelleni et "näytän helvetti ihan siltä ko oisin raskaana!". Juu u, mmm. Ehkä sä voit vähän näyttää siltä, ..DORKA!




Käytiin viime perjantaina kattomassa muutamia äitiyshousuja, että vois olla kivempi olla, mutten kuitenkaa löytäny mitään mieleistä. Kävin kylläkin vaan H&M:ssä enkä muissa ollenkaan. Yhdet oli kivat, mutta oikea koko puuttu siitä farkkumallista. Meinasin että vois käydä kaupungilla viikonloppuna kokeilemassa onneansa uudelleen. Ja voihan sitä tietty käydä muissakin kaupoissa.




Pahasta olosta en oo vielä päässy ihan täydellisesti eroon, mutta kaipa se alkaa pikkuhiljaa helpottamaan. On parempia ja taas pahempia päiviä. Päänsäryt ja migreenit on niitä kaikista ilkeimpiä, kun ei sitten saa lääkitä itteensä niin että helppais, vaan otat jotain turhanpäivästä parasetamolia ja yrität nukkua. Mulle kun tuo liikanukkuminenki aiheuttaa päänsärkyä, joka alkaa ihanasti silmistä ja muuttuu migreeniksi. Että ai että! Kyllä ne sitten kuitenki kestää ilman lääkitystä kun tietää minkä vuoksi siinä kärvistellään. <3

 Menispä aika vaan nopeempaa!