Sydänääniä ja työjuttuja

No vooi höntti. Yritin ensimmäistä kertaa nauhottaa koneelle noita sydänääniä tuolla dopplerilla ja vihdoin viimein pitkän säätämisen jälkeen sain ton mikkisysteemin toimimaan ja sainkin nauhotettua. Ne kyllä on ihan oudon kuulosia koneella kun rutisee ja surisee hirveesti. Että kivempi kuunnella siis ihan noilla kuulokkeilla pelkästään. 

On tainnu pikkasen kohtu nousta tuolta lonkkaluiden välistä, kun äänet kuulu paljon ylempää ja nyt ne kuulu jopa ihan keskeltä vatsaa, kun ennen on löytyny vaan vasemmalta puolelta eikä edes oikealtakaan ollenkaan, paitsi nyt. Eikä ollu enää pelkkää viuhviuhviu vaan melkeempä pampampam -ääntä. Ehanaa! <3 Voi pikkunen. Voi ihanuutta.

Nojuu, sittenhän mä yritin saada ton yhden nauhotteen tähän ladattua, mutta enhän mä osaa kun ei se ole kuva eikä se ole video, ei se hyväksy sitä kumpanakaan. Että en sitten tiedä onko se mahdollista ollenkaan, eikai sitten.. Mieskin on vanhempiensa luona yötä, kun jotain hommia auton kanssa, niin en voi siihenkään turvautua kun en osaa. Oon vaan tämmönen käsi kaiken tietotekniikan kanssa, ei voi mitään. 

Tänään btw otin yhteyttä mun vanhaan opettajaan, jolle syntys lapsi kesäkuussa, että mitä mä teen kaikkien yritysasioiden kanssa. Niin sain häneltä monta hyvää vinkkiä ja ajatusta mistä lähteä liikkelle ja mitä tehdä tulevan vuokralaisen kanssa. Soitin jopa työkkäriin et sais auttaa mua tosiaan sen työilmotuksen kanssa, mutta se oli menny jo kiinni, niin maanantaina sitten uudelleen. Tiistaina olis vaan hyvä päivä kun on vapaata ja meillä aamulla 8 aikaan neuvola, niin voisin siitä sitten kipitellä suoraan sinne autettavaks. Melkeen jo ajattelin että kyllä sielä varmaan aikaa on, kun ihmiset on töissä aina päivisin, mut sitten taas tajusin.. Hyvä minä. Lahopää musta on tullu ja jos pahemmaksi menee, niin en välttämättä halua itte olla paikalla kokemassa sitä. Pelottaa ihan.  

Valitusvaara

Oh mään. Sain aikaseks varattua itelleni nyt sen sokerirasitustestin 24. tiistaille. Kun sano, että mun pitää käydä siinä viikoilla 12-16. Mä nyt en sitten tiedä oikeen mitä viikkoja mä sitten seuraisin, mutta se lääkäri mulle sanos, että kuukautisista kun se heittää alle 6 päivää, niin mennään sillä alkuperäsellä ajalla ja sen takia se laskettu aikakaan ei sitten muuttunut. Elikkäs,.. tänään olis sitten niinkin paljon kuin 13+2. Jotta mennään kaitte sitte sillä, joten sokerirasitus osuu sen mukaan 15+2. Oujee. Varmasti pirun ihanaa. Otin sen ajan itelleni vapaapäiväks, kun sano että kaks ja puol tuntia pitäis siihen sitte varata, mutta kuka sen kertoo mimmonen olo mulla on, kun on ollu monet tunnit syömättä ja saa juoda semmosta sokerilitkua. Muutenkin ihanasti kun mun monet aamut menee oksennellessa vaikka söisinki samantein ylösnoustua, niin sillon pitäis sitte pantata syömisestä ja hoitaa ennen tonne menoa koiran lenkitys (mitä en siis enää tee ennen kun olen saanu suustani jotain alas) ja sitten vielä noi makeat päälle. Uh, nam. Luin vielä jostain, että jos sen rasituksen kesken menee oksentamaan, alotetaan koko homma uusiks parin päivän päästä. Mahdankohan saada sitä koskaan loppuun asti suoritettua?!

Mä tilasin eilen raskauskeiju.fi:stä, mistä siis dopplerinkin olen ostanu, ultraäänigeeliä. En sitä sillon samaan syssyyn ostanu, kun ihmiset puhu, että vesiliukonen rasva toimii ihan yhtä lailla. Mun suuren suuri ongelma on aina siis ollut, mutta nyt varsinki, hajut! Hajut migreenin takia aina on ottanu kovasti nokkaan ja samalla makuaisti ollu aina hyvin tarkka. Nyt ne on vaan jotenki menny ihan uusiin sfääreihin, ja mun haju- sekä makuaistit on aivan hiton perseestä! Kaikki ne mistä oon ennen nauttinu ei enää maistu yhtään yhtä hyvältä ja joitain ruokia en edes viitti katsoa päin. Enkä voi sietää mitään jälkimakuja suussa, joten hampaiden harjausta olen harrastanu ehkä liianki kanssa. Toivottavasti hampaiden harjausta ja suuveden käyttöä ei voi tehdä liikaa..? Ja ne mitä en sais suuhuni laittaa, tekee aivan helvetisti mieli! Esimerkiks mun kaikkein herkutteluruokani kautta aikojen on ollu maksalaatikko! Itku meinaa tulla, kun miettii koska sitä mahtaa seuraavaks saada. Saakohan noita "kiellettyjä aineita" syödä imetysaikana? Anyone? 
Mutta siis enihau, mun pointti tässä hommassa oli se, että kaikki rasvat ja vartalonpesuaineitten hajut tekee aivan järjettömän pahan olon. Varsinkin se vesiliukonen naamarasva mitä oon doppleria käyttäessä käyttäny. Ja nyt kun näänki sen laitteen pakkauksen, mulle tulvii huonoa oloa päälle. Jotenki mun mieli ja kroppa yhdistää, toi laite -> PAHAOLO. Eikä oo kiva yhtään. Sen jälkeen haistan sen rasvan ihollani ja käsissäni vaikka kuinka niitä pesisin. Nyt kuitenki jään odottamaan tätä ihanaa hajustamatonta (toivottavasti) ultraäänigeeliä, jotta voin hyvillä mielin doppleroida sydänääniä kuultavaksi. Kyllä siitä vaan tulee niin hyvä mieli kun nopean pienen viuh viuh viuh -äänen kuulee. <3

Ja kolmanneks ärsyttävin (vai onkoha neljänneks, viidenneks vai kuudenneks jo) juttu on tää turvotus mikä on päällänsä aina iltapäivään ja iltaan päin mentäessä. Iltasin näytän varmaan vähän raskaana olevalta, mutta aamusin en niinkään. Mä oikeen aloin ettimään onko mulla kuvaa ennen raskautta mahasta ja ihmekyllä mä löysin yhden, todella huono laatusen, mutta väliäkös sitte sillä. Se ei kuitenkaan niin paljoa eroa tuosta aamukuvasta, että sen jaksaisin tänne postata. Sitte tossa eilen aamulla nappasin kuvan sängystä noustua ja töistä kotiin tultuani, ja kerrottakoot että työpäivän aikana söin ruispuuroa sekä muutaman karjalanpiirakan. Ja tulos oli allaoleva:

Tsiisus, ei mikään ihme jos päivän mittaan tulee semmonen pullamössö-olo. "On se vähän kasvanu", juu se on pelkkää läskiä ja turvotusta! He-he. Ja multa on nyt kaks asiakasta kysyny suoraan, että odotatko vauvaa! Itse en uskaltais lähteä tossa vaiheessa mitään kysyä vaikka oliski aavistus. Ne asiakkaat on kyllä nähny mut nyt monta kertaa ennen raskautta ja voi olla et eroa sitten siihen on, mitä ei itse sillälailla huomaa, paitsi nyt jälkimmäisestä, mutta kummiski. Sitte ko kerron, että ei niin maha oo vielä kasvanu, että on pelkkää pahaa turvotusta, niin sitten että "No mutta sen kyllä näkee jo silmistä", ai. Kaipa neki sitte on turvonnu ja tullu kauheet silmäpussit yöheräilyjen takia. Enkä edes halua tietää mitä se sitten pidemmälle mentäessä on. Ois se kiva jos sais olla kotona ja nukkua kun nukuttaa ja vaikkei nukkuiskaan niin sais vaan olla, eikä tartteis niskalimassa olla tienaamassa rahaa pahojen olojensa, huimausten ja väsymystensä kanssa. Että sellaista pikaista lomaa tänne päin kiitos! Selkäkin vihottelee ihanasti jo nyt, tänäänkin uimassa jäi uimailut hieman puolitiehen kun selkä reistas ja siirryin lämpimään altaaseen missä oli sellasia porehommia niin sai varovasti selkä hellää kyytiä.

Nojuu, ehkä lopetan tän valittamisen tältä päivältä, joten seuraavaan kertaan sitten. Adios.

rv 9+5

Maanantai illalla miehen kanssa yritettiin etsiä sydänääniä, mutta turhaan. En löytäny muutakuin oman sykkeeni. Se olikin se yks spotti eikä mistään vierestä. Eilen illalla sitten miehen lähdettyä käymään kaupoilla kokeilin mielenkiinnosta josko nyt löytyis ja sieltähän ne noin 10 minuutin jälkeen löytys. Soitin taas innoissani, että ne kuulus ja taas harmitteli kun ei ollut paikalla. Se on jotenkin helpompi lähteä kokeilemaan tuuria kun on yksin, eikä toisen, saatika oma turhautuneisuus auta asiaa yhtään. Päätin etsiä miehelle sykkeet kuuluviin kotiin saavuttua. Olin jo vähällä luovuttaa 25 min jälkeen, mutta sitten ne löytys! Ja se ilme miehen kasvoilla kun silmät suureni ja suu venys korviin, ihanaa! Kaikki tulee hänellekkin varmasti hetki hetkeltä konkreettisemmaks tollasten asioiden vuoks. Täytyyki yrittää tallentaa koneelle tätä meille ihmeellistä hetkeä, jos vaikka osaisin.

Meillä on 30.8. ultraääni, jossa tutkitaan onko niskaturvotusta. Se pikkasen mietityttää tietysti, että josko on, niin mitä sitten. No, sitten en tiedä.. Odotus päivää kohtaan on kuitenkin kova, ja pääsee näkemään pikkusta taas pienen hetken. Vielä puoltoista viikkoa. <3

9 weeks

Ja niille, jotka miettivät pahoinvointirannekeita, niin suosittelen ehdottomasti ja hyvin lämpimästi. Ne auttaa sellaseen kokoaikaseen kuvotukseen ja etovaan olotilaan hyvin. Tänään tosin kyllä tuli pönttö korkattua, mutta muuten olo ollut ihan hyvä. Siihen kyllä varmasti vaikutti, kun aamulla koiran kanssa oltiin ulkona ja palkitsin sitä nakeilla, hississä kun kumartusin ja otin pantaa kaulasta pois, osus oikeen makosasti nakkinen hengitys liian lähelle omaa hengitystietä, sillon tuli kiire. Yhh, ko mietinki.

Hyvillä oloilla ja mielin kuitenkin tämä päivä eteenpäin.

Kotidoppler

Olen jo pitkään ennen raskautta haaveillu kotidopplerista, että sitten kun aika on, niin haluan mahdollisuuden saada kuulla sydänäänet. Tilasin laitteen jo varmaan rv 5, vaikka tiesin että menee vielä pieni tovi ennen kuin mitään kuuluu. Raskauskeiju.fi:stä Angel Sound. Toimii todella hyvin ja on kahdet kuulokkeiden paikat ja piuha millä voi tallentaa otoksiaan koneelle. Ollaan muutaman kerran kuunneltu mun vatsan toimintaa ilman sydänääniä. Itse ultraäänigeeliä ei ostettu, vaan vesiliukonen rasva toimii tosi hyvin.

Tässä aamulla kun nämä kuvat tänne napsisin, iski himo kokeilla taas laitetta vaikkei sieltä mitään vielä kuuluisi, kun olen lukenu että joku on saanut sydänäänet kuuluviin rv 10+jotain aikaisintaan. Meillähän on nyt rv 9+3 meneillään. Laitteen löin vatsalle, niin siinä se oli! Kovaa löi sydän herran jestas. <3 Mun pikkunen! En ehkä kestä.

En ymmärrä millä tuurilla sain laitteen oikeelle kohdalle, kun aiemmin kuunneltua oon käyttäny laitetta paljon alempana, kun kokemuksista luettuani oon saanu kuvan että äänet kuuluu niin alhaalta ettei uskois. Spotti oli jossain 10cm navasta alaspäin, ja kun liikuttelin niin se olikin se ainoa kohta mistä äänet kuulus. Joten aivan tuurilla mentiin. Miehelle soitin heti ja oli kyllä harmissaan kun ei ollu paikalla, mutta en mä oliskaan kuunnellu jos hän olis ollu paikalla, kun oli vaan semmonen "mä nyt kokeilen vaan" -homma. Toivottavasti illalla löytyy hyvin äänet, että pääsee hänkin fiilistelemään ja kuulostelemaan omaa pikkustaan. <3

Mieli on ihan huikee ja mahtava, näillä mennään loppupäivä! 

Ihanaa päivää muillekin!