Säästän, siis tuunaan itse

Nyt mä haluan hehkuttaa mun muutamaa second hand -löytöä! Mulle meinaan kelpaa muidenkin vanha jos vaan on oikeanlainen.

Oltiin Väinön huoneeseen etitty pientä harmahtavaa kahdenistuttavaa sohvaa, ja joku halusin omastaan vaan pikaisesti eroon "Hae pois -ilmoituksella" ja minähän hain! Jalat vaan maalasin mustaks, kun oli epäsopivaa vaaleaa puuta. Toi samettipinta on vaan tommonen mihin jää kaikki jäljet kosketuksesta, mutta sen niin väliä, kun voin vaan kuvitella mitä kaikkea muuta kivaa toi sohva on täynnä muutaman vuoden päästä..

Mä itse myin torissa tuolta huoneesta sen vauvavaatekaapin pois, kun tuntu olevan hieman turha. Näiden myötä tuon huoneen järjestys on mulle yhtä hankala kysymysmerkki kun ennenkin. Oon ihan hukassa sen kanssa. Pieni huone ja paljon suunnitelmaa. Kiva taas vaan nähdä mihin tää kaikki vie. Vanha sisustus täällä.

Nyt pari päivää sitten Janne tosiaan valitti, kun tässä meidän toimistonurkkauksessa ei oo mitään laatikostoa ja kaikki paperit ja laskut ihan sekaisin eri pinoissa, että jotain pitäs keksiä. Illalla toria taas selatessa törmäsin kahteen pieneen Ikean koivun väriseen Malm-lipastoon, jotka joku halus pois nurkista kympiltä kappale. Hainpa ne sitten seuraavana päivänä pois niiden nurkista ja maalasin ne haluamallani tavalla, koska värihän oli taasen vähän väärä. Tänään ruinasin Ikeassa käyntiä, että saadaan lipastoon vielä pyörät alle, niin on helpompi niitä liikutella siivotessa.

Nehän oli ihan passelit tohon ja nyt pitäis laatikkotila riittää tuolle herrallekkin!

Meidän tuoli on saanu pientä damagea kolme kotia sitten, kun tietokonepöydän vieressä oli patterin termostaatti, joka otti tuohon aina kiinni kun kääntys. Sen jälkeen Rufus on hieman ruuffannu oman näköseks näitä joka ikistä jalkaa tästä tuolista, joten tää on kohta jo sen näkönen että menee vaihtoon koko tuoli. Valkosena ihme ja kumma oon saanu pidettyä tän kyllä. (kiitos ihmesieni!)
Meillähän siis tosiaan ennen Rufusta oli valkoinen kangas sohva, valkoinen matto, valkoiset tasot, lasipöytä ja sohvatyynyjä. Koiran myötä lähti sohva ja matto vaihtoon, tasot muuttu mustiks, pöytä löytys pieninä siruina ja sohvatyynyt on kokenu jotain aivan järkyttävää tässä taloudessa. Nyt on tajunnu olla pikkusen järkevämpi sisustuksen kanssa kohmelokoiran ja kohta tahmatassutaaperon kanssa. 
Tähän kaikkeen tuon koiran kanssa on vaan joutunu tottumaan, karvaa on nurkissa, revittyjä leluja siellä täällä, luita pitkin poikin mihin muuten satavarmasti astut yöllä kävellessä (!) ja kuolatippoja litrakaupalla aaivan kaikkialla! Mutta niinkun sanottu; kaikkeen tottuu.

Tietokoneen ruutu taas paljastaa, että oon käyny nauramassa tuon Jenna Marblesin videoita, oon sitä seurannu muutamia vuosia ja ne vaan jaksaa viihdyttää edelleen. Jos siellä mietit, että ketä hitto, niin käyn ihmeessä kattomassa. Kerron vaan, että niissä on semmonen jumiutumisvaara kun katsot yhdet, katsot toisen, kolmanne, neljännen, kunnes huomaat roikkunees tuolla jo muutaman tunnin. Enjoy!

Asuntopostaus osa 2

Eipä tän tekemisessä olekkaan mennyt kun muutama kuukaus. Aluks oli asunto sisustuksellisesti vähän niin ja näin. Muutoin se on muuten vaan vähän ollut niin ja näin. Nyt ristiäisten aikaan sain otettua suht siistit kuvat ennen kun on rättejä, tuttipulloja, tutteja, leluja, koiran syötyjä leluja ja miehen sukkia pitkin kämppää. Ainoo, että nyt on vaan hieman tavaroita oudoissa paikoissa ja kuvissa olohuoneessa vielä kastepöytä, mikä ei tosiaan kuulu meidän kalustoon mitenkään.

Pojan huoneesta en nyt lisäile taas kuvia, vaan niitä voi halutessaan katsella täältä ja täältä.

Parveke on nyt saanut hieman kukkia ja maton. Vihdoin. Löydettiin Ikeasta just sopiva mustavalkonen muovimatto ja hieman keltaisia ruukkuja.

Ja voi mä rakastan kaikkia ihania sohvatyynyjä. Meillä ei vaan jostain kumman syystä niitä enää ole, kun ne kaikki kymmenkunta on revitty ja syöty tai muuten vaan ihan järkyttävän paskasia ja kuolasia. Noita muutamia mä säästelin kaapissa ristiäisiin asti, täytynee toivoa niiden tällä kertaa säilyvän (turha luulo!) tai pakata takas kaapin pohjalle.

Muutamia häiritseviä juttuja vielä täällä on, esimerkiks makuuhuoneiden siniset rullaverhot, jotka on jääny entisiltä asukkailta. Mutta, hiljaa hyvää tulee. Niin mä ainakin haluan itelleni uskotella.

Tuunailua ja värejä

Jaahas. Tuntuu että on asiaa niin ettei millään pysty kaikkee samaan ymppäämään.
Mutta jos nyt kuitenkin alottaisin tästä koti-asiasta. Matot tosiaan oli täydelliset, mutta se makkarin matto nyt auttamattakin oli liian lyhyt. Siellä se kuitenkin nyt koreilee lattialla pienuuttaan..

Mä myös vihdoin(?) liityin tuonne Pinterestiin. En oo oikeen ikinä ymmärtäny sen olemassaolon tarkotusta, enkä tiedä ymmärränkö nyt vieläkään, mutta inspiraatiokuvia sinne oon nyt keräillyt.
Ja oikeestaan syy miks sinne liityin on se, kun etsiskelin internetin ihmeellisestä maailmasta apua mun parveke ongelmaan, kun se nyt on mitä on. Ja varsinkin nyt se on jonkinlainen mattovarasto, kun siellä lojuu neljä mattoa oottamassa jotain paikanvaihtoa taikka roskista. Roskista varmaan.
Ikinä kun mulla (tai meillä) ei oo ollu lasitettua parveketta, joten en oo ikinä saanu parvekkeesta sellasta millasta olisin halunnu. Tai en tiedä mitä olen edes halunnu, mutta aina on joutunu varomaan kaikkia kankaita ja pehmusteita. Nyt kuitenkin lasitetun parvekkeen ansiosta saisin toteuttaa sinne mitä vaan, MUTTA nyt lyö pää sitten aivan tyhjää! Okei, voisin lähteä ihan sillä liikeenteeseen, että hankkisin ne kauan haluamani polyrottinkiset parvekekalusteet, mutta ne on jotain jäätävän hintasia! Mitä nyt oon löytäny alennuksesta niitä hintaan 599,-. Että jippikaijee. Taitaa jäädä vaan haaveeksi. (PINTEREST-LINKKI)

Ja koska mä vihaan meidän nykysiä kulahtaneita, haalistuneita ja rumia parvekekalusteita, sain Jannelta luvan maalata ne sillä mustalla ylijäämämaalilla, millä maalasin ne keinutuolin jalatkin. Haluisin siis kuitenkin pääväreissään mustavalkosen parvekkeen ja ehkä jonkun kivan korostevärin. Keltanen luultavastikin, kun on kaikkea keltasta muutaman kesän takaa, kun keltasvillitys iski sillon.

Noi nyt ehkä on vähän semmosia, ettei niitä saa tarkalla silmällä katsella. Toivottavasti noi nyt on edes vähän paremman näkösiä, muutakaan vaihtoehtoa en noihin löytänyt, kun ei tosiaan oo varaa laittaa kalusteisiin niin montaa sataa euroa. Noihin vielä jotkut mustavalkoset istuintyynyt ja joku kiva mustavalkoinen matto ehkä. Sitte kesemmällä väriä erilaisista kukista ja ruukuista, niin siinä on mun parveke ideaa pienellä budjetilla. Ei tosiaan se nätein vaihtoehto, mutta hitosti parempi mitä tällä hetkellä toi rojuvarasto on ollut. Ja niin se menkööt tän kesän, kattellaan vuoden päästä uusiks.

Niinjoo ja väreistä puheenollen. Kun täälläkin muutamat ollu huolissaan saako meidän poika mitään värejä elämäänsä, niin minäpä näytän.

Eli kyllä saa. Rehellisyyden nimissä mun täytyy kyllä myöntää, ettei noista oo ykskään mun hankkima, vaan on saatu joko lahjaksi tai sitten jostain pakkauksesta. Tarkotuksena on kuitenkin hommata pojalle se joka ikisellä oleva Fisher Pricen opetuskoira-lelu. Ja oon ihan ihastunu noihin Lamazen leluihin, varsinkin tuohon norsuun ! ♥ Believe it or not! Aivan ihania.

Nyt mä alan kattomaan Tavallista elämää nauhalta ennen kun seitsemältä tulee seuraava ja sit jään odottamaan Toisen kanssa ja Hyvät ja huonot uutiset. Tää ilta meneeki taas teeveen ääressä. Toisen kanssa on aivan loistavan onnistunu suomalainen uus sarja. Ei oo varmaan ollu kertaa etten olis silmät märkinä ja nyyhkyttäen sitä kattonu. Ja taas korjattakoot, etten oo mikään itkijätyyppi, syytän siis edelleenkin synnytyksen jälkeisiä hormoneja tai sitten on vaan aihe osunu liian tuttuun juttuun. Mene ja tiedä.

Ainiin! Luulin, että mulla oli asetuksissa, että kuka vaan voi kommentoida, eipä ollut mutta nytpä on. Se ei silti kyllä äiti tarkota sitä, että sun tarttis joka kohtaan kommentoida "mamin murut! / Hei Henna, äiti täällä -juttuja", se asetus voi meinaan hyvinkin nopeesti vaihtua takasin. Kyllä.

Uutta kotiin

Tilasin H&M:ltä muutaman pikkujutun kotiin. Oon kaivannu ja kaipaan edelleenkin tuonne vessaan jotain kivaa ja nättiä. Nyt kuitenkin löysin muutaman tuikkukynttilän, mikä löysi paikkansa vessan hyllyltä.
Myöskin etin vaipoille tuohon tason päälle jonkinlaista koria tai muuta, mihin sais nätisti vaippoja esille ja käden ulottuville. Toi puulaatikko ei nyt välttämättä ole se paras ja kivoin vaihtoehto, mutta kun sen tilasin, niin hitto siinä ne nyt sitten on!

Mä kyllä luulen, että toi löytää tässä jossain vaiheessa paikkansa keittiöstä, mihin istutan vaikka jotain kukkia kesäksi. Se nyt siihen asti palvelkoot tehtäväänsä tuossa.

Pikku-ukkokin sai oman pikku lemmikin! En vaan voinu olla tilaamatta tota söpöyttä.

Tänään myöskin mun kummitäti kävi moikkaamassa ja toi pojalle ihanan asukokonaisuuden koossa 68, enkä pysty uskomaan, että mun pikkubebestä tulee noinkin iso! ♥ Kiitos vielä!

Sitten meidän matto-ongelmaan. Ollaan nyt jouduttu uusimaan koko kämpän matot, kun vanhat on ollu nii vanhoja, kulahtaneita ja hirveitä. Joten tilasin Hobbyhallista olohuoneeseen suht samanlaisen kun tuossa nytkin on, mutta tollasella "irtovaisella ja heiluvalla karvalla", niinkun Jane aina naureskelee tota mun selitystä. Selittäs ite paremmin sitten piru vie.

Linkki

Lisäks keittiöön ollaan etsitty mattoa jonkun aikaa ja nyt semmonen sitten löyty ja on vielä Jannen valitsema, että ei voi sanoa ettei se saa valita mitään!

Linkki

Myöskin makkari sai uutta mattoa, mutta tilauksen jälkeen tajusin sen olevan aaaivan liian pieni. En jotenkaan ajatellut asiaa loppuun asti, mutta sekin nyt sitten vaan saa luvan mennä sinne kun sen tilasinkin. Tai sitten laitan sen vaatehuoneeseen. Sen hinta ei onneks päätä huimannu, niin ei niin hirveesti harmita.

Linkki

Janne vihaa räsymattoja noiden päätynarujen takia, joten ne saa vissiinkin sitten lähteä. Ihanan näkönen, tykkään, mutta aivan liian lyhyt.

Nyt ootellaan mattoja saapuvaksi ja voisin harkita sen uuden asuntopostauksen tekoa, kun alkaa täälläkin ehkä näyttää siltä että kehtaa esitellä. Toivon vaan että matot olis nappivalinta, eikä tarvis alkaa palauttelemaan.
Nyt vua ootellaha!

Due date, no baby

Uhhuh. Kerronpa vaan, että ei oo kyllä ikinä ollut yhtä vastenmielinen ja inhottava shoppailupäivä mitä eilen oli. Kävellessä tuntuu, että tyypin pää alkaa olla jossain sopimattomassa paikassa, jalat särkee ja kivuttomia supistuksia tuli varmaan 5-10 minuutin välein. Se oli semmosta "oota, oota vähän, oota taas" -reissu. Kierrettiin Kodin1, Ikea ja ruokakauppa ja se tuntu ihan todella pitkältä ajalta, ihan liian pitkältä. Keskellä Ikeaa meinaa tulla itku, kun et pääsekkään ulos kun siltä tuntuu. Sen kaupan pituus on ihan perseestä! Meet hakemaan yhtä juttua, mietit koko reissun mistä pääset oikasemaan ilman että ohitat kyseisen tuotteen. Onneks se on nyt kuitenkin ohi.
Vauvanhuone viittävailla valmis!

Mä olin jotenkin ehkä hyvällä tavalla järkyttynyt, kun mä näin huoneen lopputuloksen. Sehän on ihan sairaan musta ja tumma! Ainakin verrattuna mun alkuperäseen beige/harmaa -suunnitelmaan. Matosta oltiin yhtä mieltä, se oli se Annon Usva -matto, mutta kuitenki alkuperästä ajatusta paljon tummempi.
Keinutuolista tuli paljon paljon parempi, kun maalasin sen käsinojat ja jalat mustalla puolhimmeellä maalilla, kun oli ne aika kulahtaneet ruskeat aiemmin.
Lisäks oli tarkotus ostaa ne harmaat verhot, mutta ennen kauppaan menoa Janne alko puhua mustista verhoista, koska ne olis just hyvät. No yllätysyllätys, Ikeassa ei ollu yhtäkään paria näitä harmaita, mutta mustia vinopino. Joten siis mustat.
Kehyksetkin löyty Ikeasta ja oli tarkotus ostaa mahdollisimman halvat ja ohuimmat mitä löysin ja noi oli aivan passelit! Oon kyllä sitä mieltä, että tota kollaasia vois vielä vaikka hieman suurentaa jossain kohti kun jaksaa taas vaivautua.
Löpinät sikseen, tällasta ollaan täällä aikaan saatu! (Ainiin, pahoittelut taulukollaasin kamalasta paint-muokkauksesta, kun pojan nimi on taulussa esillä)

Lisäks tänään Suomalaisessa kirjakaupassa käydessä muistu mieleen, että munhan on pitäny vauvakirja ostaa, mitä oon aiemmin käyny jo vähän tsiigailemassa. Joten nyt sitten tarttu sekin mukaan.

Tervetuloa maailmaan, täällä on kaikki tehty sua varten! Tule jo!!
Sinua täällä kaivaten, äiti & isi! ♥