Pohdiskeluja

Täytyy kyllä näin alkuun todeta, että toi sunnuntainen lenkki on tuntunu vielä tänäänkin vireystasossa. Selkä ja polvikivut loppu siihen iltaan, mutta jalat särkee nii maan pirusti. Onneks myös koira on ollu hieman poikkinainen, niin on helpottanu mun oloani sen kanssa kotona. Vaikka me tänäänkin jaksettiin semmonen tunti painaa tuola lenkillä aamulla, tai no okei, minä jaksoin. Toi varmaan ulkoisin sielä edelleenkin jos vaan sais.

Tänään kuulin kauhutarinaa siitä, kuinka synnärille oli jääny vaan 3 kg, vaikka raskausaikana oli onnistunu keräämään hyvin pitkälti samat lukemat kun minäki. Mä oon niin automaattisesti olettanu, että sinne jää ainakin sen 10 kg ja loppuja kattellaan sitten sen jälkeen. Täytyy vaan toivoa, että sinne nyt jäis edes jotain mistä sitten on kiva lähteä tiputtelemaan pikkuhiljaa niitä loppujakin pois. Ja on taas hyvä puhua läskeistä ja laihduttamisesta nannapussi toisessa kädessä.. mutta kun! Näitä mun lemppareita saa vaan kerran vuodessa. Miettikää ja aatelkaa kuinka paljon niitä sitte menee siihen aikaan kun niitä on saatavilla. Meinaan Pupuneidin hedelmärakeita. JA jos joku nyt vaan on tietonen näiden saannista muinakin vuodenaikoina kun vaan pääsiäisenä, on velvollinen kertomaan asiasta mulle!

Asiasta kolmanteen, mua jäi mietityttään, kun sain tänään aikaseks vihdoin keittää noi pullot ja tutit, jäi kahden tutin sinne kumiosaan vettä. Kun miks mulle järki sanoo ettei sinne pitäis päästä sisälle vettä, kun kyllähän se sitten jää sinne muhimaan ja myöskin sylki ja muut kaikki bakteerit. Valaskaa mua kiitos!

Neuvolassa sillon käski vähän vedellä sitä kumiosaa ja katsoa, että se on täysin ehjä ja niinhän se olikin, en vaan tiedä mistä ihmeestä se vesi sinne sitten on menny.

Ja eilen tuli kauhee tenkkapoo, kun aloin listailemaan (näinkin hyvissä ajoin) ylös mitä kaikkea voisin sairaalakassiin mahdollisesti sitte pakkaille kun se aika tulee, että saako sairaalasta kaikkia vaippoja ja harsoja, tuttipulloja yms. Siinä mä ajatuksissani äitille yritin soittaa, muttei vastannu ja siinä hetken mietin, että ehkä voisin tosiaan soittaa jollekin ihan muulle kun sille, keltä on iteltään näistä ajoista semmoset kakskytä vuotta aikaa. Voinu muuttua jotkut jutut näiden vuosien varrella, veikkaisin.

Kuulemma sieltä saa aika hyvin ja pitkälti kaikkea, mutta ajattelin silti varmuudeks ottaa oman tuttipullon ja tutin mukaan ja ehkä muutaman harsonkin. Vaikka sitten turhaan niitä sinne kantelisinkin. Tuo harso Rufukselle meinaa ihan sitä, että Janne saa sitten tuoda sen kotiin koiralle, jossa on vauvan tuoksu, vaikka kyllähän se varmasti sen Jannestakin jo haistaa. Se on kyllä jännä nähdä miten se kaikkeen reagoi.

Ja jooo, "etsä mitään suoristele sielä tukkaas taikka meikkaile". Ehkä en, mutta haluan pitää sen mahdollisuuden itselläni, varsinkin jos ihmisiä käy ramppailemassa sielä, niin haluisin näyttää edes vähän Hennalta niinä hetkinä.

Isän eväät on meille iso kysymysmerkki vielä, mutta muisteltiin, että neuvolasta sano että sielä on isille semmonen pieni taukohuone missä on jääkaappi ja sielä voi keitellä kahveeta sitten jos siltä tuntuu. Sielä kassissa nyt tietty vois olla jotain semmosta säilyävääkin mukana, jollei Janne siinä kaikessa tohinassa muista itellensä mitään leipää alkaa väsäämään mukaan. No mutta, niinkun tähänkin asti, mä ajattelen että no siihenhän on vielä aikaa, turha semmosia vielä miettiä. Ajattelen noin varmaan vielä sielä synnärilläkin puskiessa tyyppiä ulos, kun mietin että onko meillä nyt varmasti kaikkea.

12. haastepäivä

Ja tosiaan samalla mun viiminen haastepäivä.

Tää aamu alko sillä kun ruinasin taas, että lähdetään johonkin kivalle lenkille ja Raision sivuilta kattelinkin eri reittejä mitä voitais lähteä menemään. Mä sitten ehkä vähän otin liian ison haasteen, kun ehdotin että lähetään toi Kullaanvuoren reitti mikä pyörii täällä Raision ja Ruskon alueella. Matkaa tuli yhteensä 13 km verran. Ja ajattelen kyllä seuraavaks kaks kertaa ennen kun pistän alulle tommosen idean. Janne kyllä alunperinki oli sitä mieltä että onkohan ihan järkevää ja että jos musta tuntuu siltä, että siihen pystyn niin voidaan mennä. Koko ajan menin sillä mielellä, että soitan sitten jonkun meidät hakemaan jos siltä tuntuu. Loppuun asti mentiin, vaikka viimiset 6 km alko ollakin vähän tuskaa.

AAMU JA PÄIVÄ

Suosittelen ehdottomasti joskus kiertämään reitin, en ehkä ihan rv 39, mutta joskus muuten. Sitä mä mietin lähtiessä, että olis kunnolla noita reittimerkkejä, kun joskus kun mentiin tuolla Pöytyällä(?) Kuhankuonon reittiä, niin meiltä loppus yhtäkkiä reittimerkit ja lähdettiin sooloilemaan omaa reittiämme. Tuolla niitä oli tosi hyvin.

RUOKA

Tekis mieli ihan melkeen valehdella päivän ruoasta, mutta juu tällä mentiin vaikka oli jääkapissa edelleenkin sitä spagettia! Yh. Ruoan jälkeen maitto muutaman tunnin unet ja hitto että teki terää, voin kertoa!

ILTA (NAAMA JA HIUKSET)

Haha, mä vähän painttailin itelleni housuja jalkaan, kun en viittiny liian eroottiseks lähtee tätä hommaa vetämään jos olisin alushoususillani tossa seissy. Että jepjep, repeilyt jatkuu ja varsinkin noi navan alapuoliset kutittaa välillä aivan hem-me-tin paljon! Rasvaa rasvaa, mutta silti vaan.

Nyt meen kattomaan tota Tähdet Tähdet - ohjelmaa mitä sitä nyt vielä tulee, kun istun vaan täällä koneella. Seuraavaks tuleekin erilaisia juttuja, eikä tarvii ihan näin tiiviisti meijän tylsää arkea lukea! Toivottavasti suoriuduin kuitenkin ihan ok tästä haasteesta, vaikken nyt ihan joka ikistä kuvaa mitä piti päivästä tulla saanu tänne.

Oli kuitenki kivaa toteuttaa tätä!

11. haastepäivä

AAMU

Ihan näin aluksi, ihanaa naisten päivää rakkaille naisille! ♥
 

Ei, mun aamu ei alkanu kannetulla aamupalalla sänkyyn, ihanilla sanoilla, kukkasilla, enkä edes kahvin keittoa saanut. Itse keitin kahvit, tein aamupalat ja sain puol tuntia repiä tota miestä sängystä ylös lenkille. Lähdettiin kiertämään Haunisten allasta. Ja vit-si mikä päivä tänään on ollu sään puolesta! Alkulenkki meni hyvin eikä mitään ongelmia, loppupäässä alko kamalat paineen tunteet ja supistukset, mut oltiin onneks jo lähellä autoa siinä kohtaa.

Lenkin jälkeen painuttiin kotiin suihkuun ja alettiin tekemään lähtöä mun mamman syntymäpäiville. Syömiskeltiin sielä wokkia ja kaikki jälkkäreitä, enkä tietystikkään tajunnu kuvaa ottaa joten sitä nyt ei taas ole.

NAAMA JA HIUKSET

PÄIVÄ

Meni Jannen vanhempien luona, kun piti tuota Janen "uutta" työautoa putsattua, kun ostovaiheessa jo niin törkysessä kunnossa et oksat pois. Tupakkaa on poltettu autossa enemmän kun laki sallii. Ostin parhaimman tuoksusta pesuainetta minkä tiedän (Kiillon lime yleispuhdistus-suihke, koska sitä vanhaa vihreetä Vimilitkua ei enää saa mistään!) ja kävin sen kanssa läpi kaikki pinnat. Tuntus ettei se yhtään sen puhtaammalta näyttäny, mutta ainakin sitten tuoksus vähän paremmalta! Kuvaa siitä törkykasasta en tarkoituksellakaan ottanu, mutta koira hoisi taas lisä-äksöniä siihenkin hommaan.

ILTA

Kotiinpäin ajosta tuli nyt illan kuva, muuten tää ilta meni viimeistä Putousta kattoessa ja iltapalaa syödessä. Nothing interesting siis.
Huomenna tulee olemaan mun viiminen haastepäivä ja tuntuu jotenkin kauheen tyhjältä, vaikka aluks miettisin tän haasteen aivan mahdottoman hirveeks. Ottelen varmaan ens viikollakin joka kohdasta eri kuvia jo ihan tottumuksesta. Toivon kovin, että kohta tulis lähtö TYKSiin eikä olis aikaa tommosia miettiä. Voi vaan olla, että menee vielä kolme viikkoa siihenkin hommaan..

Toivotaan huomiseks samanlaista ilmaa kun mistä ollaan tänään saatu nauttia! Nyt sohvalle kattomaan Smurffeja noitten herrojen kanssa. ♥ 

10. haastepäivä

AAMU

Mä heräilen öisin monen monta kertaa ja nyt on alkanu se vaihe, ettei enää uni tulekkaan. Yllätysyllätys. Yöllä meni parikolme tuntia siihen, että yritin nukkumattia tavotella. Onneks on kännykässä muutama peli jotka hyvin auttaa tohon ongelmaan. Wordamenttia (eli vähän kun Sanajahti, mutta parempi, kun tunnistaa eri sijamuotoja sanoista) tulee iltasin yleensä pelattua ja sillä saa silmäluomet painamaan aika nopeestikkin. Ainoo sen ongelma on se, että jäät alitajunnassa miettimään kaikkia sanoja, niiden muotoja ja sitä, mitä eri sanoja eri kirjaimista saat. Viime yönäkin huomasin tekeväni tätä joka kerta kun vaan vähänki ajatus pelas.
Jotenka tän takia mun aamu alko tänään hyvin myöhään. Heräsin siinä puol 11 aikaa ja kauheella morkkiksella ylös, ulos ja lenkille.

Ihailee varmaan omaa komeuttaan.

Tommosen mörököllin vierestä mä aamusin aina herään. Isi kun nousee töihin, kuuluu pitkät kroooooh, sit pikku venytykset, täptäptäptäptäp ja tunnen ko joku lösähtää siihen viereen, pää tyynyyn ja kontit kohti kattoa.

"Mennäänkö, mennäänkö??"

PÄIVÄ

Meni siivoskellen, ollaan saatu vihdoin pojat tavarat pestyä ja järjestettyä. Myös mun pari kuukautta tilaamani pussilakanat suvaitsi saapua vihdoin ja sain nekin paikoilleen.

Myöskin päivällä kävi Taru kahvittelemassa ja pitkästä aikaa päästiin näkemään ja juoruilemaan. Oli ihan kiva ettei tarvinnu itte tällä pärställä lähteä tonne ihmisten ilmoille. Tietty oisin voinu vähän toisen vuoks putrua laittaa, mutta enpähän sitten laittanu. Joten siks ei tänäänkään ole naamakuvaa kuin tuon aamunkuvan verran. Tukkakin harottanu sotkunutturalla koko päivän. Ei siis mitään nähtävää.

RUOKA

Spagettisutulla mentiin tänään, mennään varmasti huomennakin. Ainoo mikä jäi puuttumaan oli punajuurisalaatti mitä ton kanssa kaipasin hyvinkin kovasti. Damn.

TÄRKEINTÄ

PÄIVÄN VIDEO

ILTA

Tää on sen verta fuskua, että kuva on eiliselta yöltä, mutta kun tätä tapahtuu joka päivä, voin sen myös tähän päivään laittaa. Mulla on täällä sen verta kaks herrasmiestä, että ne valtaa koko sängyn ja tälle raskaana olevalle pullukalle ei kyllä jää yhtään tilaa nukkua. Niinkuin se ihan yksin nukkuminenkaan ei olis tarpeeks hankalaa, auttaa noiden kahden levittäytyminen sänkyyn ihan hirmusesti mun oloa. Eilen sit ko tokasin, että mites mun pitäis tohon mahtua, niin sain vastaukseks, että no laita vaa jalkaa koiran päälle nii mahut. Juu kiitos, kun mun koko peitto ja imetystyyny oli ton koiran alla ja patjasta ehkä parikyt senttiä mun käytössä. Oikeen pitää musta huolta noi kaks. PAH!

Tän illan mä oon fiksu ja varaan oman paikkani ajoissa ja levittäydyn sänkyyn katsomaan Emma-gaalaa, joten kohta alkava Tuubi menee tallennukseen ja tulee katsottua se varmaan sitten viikonlopun aikana. Toivottavasti odotukset ei oo Tuubin suhteen liian korkeella ja se olis oikeesti hyvää perjantai-illan viihdettä tästä lähin!

9. haastepäivä

AAMU

Aamu alko melkeen v*tutuksella kun tulin keittiöön. Miten voi olla, että vaikka sen just eilen tyhjensin ja putsasin, aamun näky oli tämä?

Ei, mä en tajua mitä sottapyttyjä täällä huushollissa asuu! ..ihme sakkia!

Aamulenkki myöskin normisti, joskin tänään kanniskeltiin ylpeesti keppiä mukana ja tietty kauhee kiire kotiin! Niinkun se saiskin noita sisälle ottaa. Joskus ollaan semmosiakin virheitä tehty, mutta sen kyllä sitten näkee ja tuntee.. en suo-sit-te-le.

NAAMA JA HIUKSET

Tänään mentiin myös el naturel. Peilien pyyhkiminen vois olla paikallaan. Toi vessan lavuaari ja hana on siitä huonoja, kun roiskii sitä vetta joka puolelle. Semmonen posliinilavuaari olis kyllä paras, toi ruiskii kaiken tohon tasolle ja oo sitä sitten koko aika pyyhkimässä. Niinpä, siks se näyttää just tolta.

RUOKA

Eilen lupasin tehdä jotain muuta kun lohkoperunoita, niin teinpä sitten perunoita. Tiedän vaan, että Janne on niihin lopen kyllästyny ja oonki saanu semmosia hennonhienoja ilmasuja, että joskus vois olla myös riisiä tai spagettia. Sithän se saa päättää, kun alkaa meille ruokaa loihtimaan. Että niin. 
No ehkä mä yllätän sen joku päivä..

PÄIVÄ

Tänään ensimmäisiä kertoja äippälomalla avasin päivällä telkkarin, mistä ei yllätysyllätys taaskaan tullu yhtään mitään. Ja no niin, söin jäätelöä. Hyi mua. Sai Rufuskin siitä osansa, tietenkin. Pikku rakas.

Ainiin, aamuun palaten, tai oikeestaan eiliseen iltaan. Just kun pääsin valittelemaan mun rahatilannetta, tuli tori.fi:ssä vastaan semmonen keinutuoli minkä haluaisin. Keinutuolihaave on ollu muutaman vuoden päässä, muttei semmonen oo oikeen meijän asuntoihin ollu sopiva. Nyt semmosta oon haaveillu pojan huoneeseen imettämistä ja muuten vaan hyssyttelyä varten. Tai edes jonkinlaista nojatuolia. Janne noita sivuja eilen selaili ja tuo tuli vastaan. Alkuperänen hintapyyntö oli 120e, mutta oli laskettu 100e. Kuitenkin oli ollu jo vähän yli kuukauden myynnissä, niin päätin tarjotan tuolista 70e ja myyjä hyväksys sen. Tänään haettiin uusi tulokas kotiin ja minä hyvin hyvin tyytyväinen tyttönen!

ILTA

 

 

Tuoli on vissiin ennen ollu punakankainen, mutta on verhoiltu uudelleen vaaleella kankaalla. Sen myötä siihen ei oo isketty takasin noita käsinojia, mitkä kyllä mukana tuli ja pitäis kangaskin siinä tapauksessa rikkoa, että ne sais paikallensa. En kyllä ensikokeilemalta huomannu niitä mitenkään tarvitsevani, joten ne jää odottelemaan myöhempään josko niille olis käyttöä. 
Ihan sairaan mukava istua, keinus just sopivasti (kriteerinä oli etten halua mitään takaraivo-osuu-lattiaan-tuolia) ja on tonne huoneeseen just passelin pieni. Ihan loistava ostos, tykkään. Yks ainoa miinus minkä mä löysin on se, ettei toi tue niskaa ollenkaan jos miettii joitain öitä kun itse vois myös laskea pääs tuoliin ja rentoutua, niin se ei onnistu. Mutta oon tuoliin muuten niin tyytyväinen, että tommonen pikkuseikka ei haittaa mitään.

Tähän loppuun aivan loistava teksti muumeista ja äitiydestä TÄSTÄ! Noiden kommenttien perusteella, mitä sai naureskella, ei teksti ihan kaikille auennu, mutta uskon vakaasti teidän sen tajuavan. :) Nauttikaa. Oppikaa.

Nyt Siskonpedin pariin hetken kuluttua ja nauttimaan huomisesta perjantaista ja tulevasta viikonlopusta! Ihanata.

Keskiviikkoa

Huhhei, yritin saada väsäyttä noi kolmen päivän myöhästyneet haastepäivät. Voi hyvin olla, että niistä puuttuu joitain kuvia, mutta kun ei ole niin ei ole. On kyllä ollu helpompi kuvailla ihan normipäivänä kotona, kun se, että menet tuolla paikasta toiseen kun päätön kana. Siinä helposti unohtaa koko kuvien ottamisen. 

Eilen mökiltä kun tulin, päästiin koiran kanssa suihkuun ja sitten jatkettiinkin taas matkaa kattomaan pikkukoiraa ja sieltä mentiin mun mamman luokse kahville illalla. Kotona oltii puol yhdeksän aikaan ja olin niin väsyny, että päätin siirtää koko homman täks päiväks. 

Mitään ihmeellistä postailtavaa mulla ei tällä kertaa ole, kun ei oikeen pojan huonekkaan ole mihinkään edistyny mun rahatilanteen vuoksi. Odotan kun kuuta nousevaa ensimmäistä äitiyspäivärahapäivää! Se on kuitenkin vasta ens perjantaina, joten odotettavaa riittää siihen asti. Sen verta huone on ehkä edistynyt, että hommattiin se lipasto sinne. Ongelma on vaan se, että kun sen lipaston päällä on vielä se hoitoalusta, se nousee melkeen mun tissien tasolle, joten on siis mulle ehkä hieman korkea. Mä näppäränä ehdotin, että sahataan niistä jaloista pikku pätkä pois. Janne kyllä suostu tähän, mutta toteutusta ei olla vielä tehty, joten se kuinka päin helvettiä se koko homma menee, en vielä tiedä. 
Ei oo meinaan kovin kiva, kun pojalla lirahtaa pissat, niin se onkin siinä kohtaa mun naama ensimmäisenä tiellä. Enkä oo kovin innostunut tästä ajatuksesta. 

Muutenkin oon kovin odottavainen, kun nyt telkkarista alkaa muutamia sarjoja joita oon oottanu. Esimerkiks Klikkaa muata olen odottanu siitä asti, kun ensimmäinen tuottis loppus. Nyt se alkaa 13. päivä. Ja hitto mä paasasin Jannelle, että jos oon sairaalassa, niin ensimmäinen homma mikä se pitää muistaa, on laittaa se tallennukseen. Perjantaina myöskin alkaa tää joku uus sarja Tuubi. Vaikuttaa mainosten mukaan hyvin hauskalta, mutta sittenhän sen näkee. Odotan kuitenkin siltä ehkä paljon ihan niiden ihmisten takia. 
Joku muu sarja sieltä vielä alko mikä olis kiva tyypata, mutten nyt tähän hätään muista mikä. Ens syksynä vissiin kuitenkin jatkuu Teiniäiditkin, mutta siihen on sen verta aikaa, etten viittii vielä edes odotella.

Nyt kuitenki alkaa jo sormet ja persus puuttumaan, niin lopetan tähän, mutta yritän nyt saada kunnialla läpi tän haastehomman, jonka lupasin lopettaa tän viikon sunnuntaihin. Kyllä sen verta ykstoikkoset on mun päivät, että mielummin teen ihan normipostauksia asioista mistä haluan kirjoittaa, enkä kirjoittaa semmosesta mistä en saa mitään kirjoitettavaa. Jos ymmärrät mitä tarkotan.

Ja jee, kohta on viikonloppu!

8. haastepäivä

AAMU

Ajattelin aamuni alottaa normaalisti ensin aamukahvilla ja -palalla, mutta ton pojan maha piti niin hirveetä ilmaääntä, että pakkohan se oli lähteä samantein ulos kun vaan sai ittensä puettua. Muutenkin tuntuu, että aamut alkaa pirun hitaasti ja koko päivä on pelkkää lyllertämistä. Välillä on olo, että on ihan patalaiska eikä mitään sais tehtyä, vaikka koko ajanhan sitä tulee tehtyä vaikka mitä ja koirankin kanssa tulee liikuttua kuitenki semmosesta 45 minuutista pariin tuntiin per päivä. Että ei sitä ihan kuitenkaan toimettomaks voi sitten sanoa. Oliskin kiva, kun olis semmonen, että pystyis kattelemaan joitain sarjoja vaan taikka lukea eri kirjoja, mutta mulle iskee heti tarve päästä tekemään käsillä jotain ja touhuumaan jotain ihan muuta. Tosiaan en tiedä monta kertaa olen jonkun leffankin aikana lähteny tiskaamaan.. Jonkinlaista malttamattomuutta vissiin.

PÄIVÄ

Koirakin tais olla vielä vähän poikki mökkireissusta, mikä oli mun kannalta vaan ihan hyvä.

Sain kolme koneellista pyykkiä pyöritettyä ja tiskejä puhtaammaks. On se kamalaa, kun mökiltä tuli, niin aivan kaikki mitä siellä mukana oli, meni pyykkiin. Talvitakki ja itse kassi pääsi parvekkeelle tuulettumaan. En tiedä johtuuko raskaudesta, mutta niin etovan olon teki se haju, että! Tuntuu kyllä välillä muutenkin, että menisin jostain poliisikoirasta tällä hajuaistilla. Se nyt on aina ollu tosi tarkka migreenin takia varmaankin, mutta nyt raskaana se on ollu jotain uskomattoman tarkkaa. 

TÄRKEINTÄ

Voitteko kuvitella, että tää on meillä se tärkein ja rakkain. Mmmm, täynnä hiuksia, kuolaa, kuraa, multaa ja kaikenlaista muuta paskaa! Mutta se on se tärkein!

Itse Tärkeys! ♥

RUOKA

Tänään väsäilin jauhelihapihvejä, ei mitään kauniita, mutta oli ne ihan hyviä. Sitten mulla on joku ihme himo noihin lohkoperunoihin ja tulee niitä tehtyä ehkä vähän liikaakin. Pihvejä jäi vielä huomiseksi, mutta ehkä mä yritän jotain muuta saada aikaan niiden kanssa kun noita lohkoja.

Ja herkkuperseenä kaupasta tarttu mukaan tietty laskiaispullat.


PÄIVÄN KUVA

Pieni poika ♥

ILTA

Ja ruokottomasti päivät menyyt vatsalla. En vaan voi käsittää, miten saan joka päivä paitani siihen kuntoon, että se joutaa pesuun. Aiemmin ne oli kaikki rinnuksilla, mutta ei enää. Tän päivän lopetan hieman lyhyeen, koska tein nyt nää kaikki kolme haastepäivää kerralla. Meni siihenkin parisen tuntia, enkä tajua edes että miten. Ehkä syytän vaan tätä hiton hidasta nettiä. Kohta kuitenkin sekin asia muuttuu, kun haen 4G mokkulan liikkeestä kotiin, kunhan saan toisen netin siirrettyä sinne onnistuneesti. Että sitä odotellessa!