perjantai 17. tammikuuta 2014

..and that's who i am





























Synnytysvalmennus osa 2 ja Gua Sha

Toinen osa synnytysvalmennusta takana ja täytyy sanoa ettei niin hirveesti mitään uutta tai ihmeellistä sieltä mulle kehkeytynyt, ehkä noille isimiehille enemmänkin. Mies ainaki huuli pyöreenä kuunteli niitä juttuja ja sai sen tajuamaan, että hänelläkin on merkittävä rooli koko synnytyksessä ja vaikka itse olisin niistä sanonut, niin tuntuu että asiat menee paremmin perille kun sen sanoo joku muu kuin oma valittava avokki. Jos mä olisin hänelle sanonut, että sun täytyy tietyistä asioista ehkä pitää sitten synnytyksen käynnistyessä huoli, kun itse siihen ei välttämättä kykene tai järki pelaa ihan samanlailla kuin normaalisti. Tarkoitan siis, että voi varmasti helposti unohtaa joitain asioita ja ajantaju mennä, niin epäilen  ettei joojoo-mies sitä kuitenkaan kovin vakavissaan ja tosissaan olis ottanut. Toivon vaan, että mies pysyis suht järjissään ja rauhallisena, kun voin itseni kuvitella vetämässä järkyttävät paniikkikohtaukset ja soittavan varmaan äitille, että mitä helvettiä nyt mä teen?! Hullua. Hetkellisiä ehkä mä en oikeesti haluaakkaan synnyttää -ajatuksia lukuunottamatta se meni ihan hyvin. Ja siis boo-hoo, nyt on myöhästä miettiä semmosta.

Ja voi huoh, se synnytysvideo oli niiin lame! Mä odotin jotain tosiaktia, verta, eritteitä ja hikeä. HAH. Se oli miljoona kertaa huonommin näytelty kun salkkarit.

- "Nyt kyllä supistelee enemmän kuin aiemmin."
- "Pistäiskö meidän lähteä sitten sairaalaan?"
- "Ei, ei mennä vielä."

Nojoo. En ehkä itsekkään olis paremmaks laittanu, mutta siks mä en näyttelekkään. Muutenkin se koko ikuisuuden kestävä video oli niin tylsä ja pitkästyttävä. Puhuttiin siellä myös kivunlievityksistä, mutta ehkä niistäkin olis jotenkin saanu selittää enemmän ja tarkemmin. Itse olen miettiny jos sitä vaan ikinä pystyis olemaan ilman mitään lääkkeellisiä kivunlievityksiä,  niin yrittäisin, mutten ole mitenkään ehdoton tän asian kanssa. Kokeilis mihin oma kroppa pystyy ja yrittäis mennä virran vietävänä, ratsastaa aallon harjalla. Kaura- ja kuumavesipussit löytyy, kuuma suihku ja ajattelin miehen mummilta jumppapalloa lainata kotiin jos siitä olis hieman apua lantion keinutuksessa. Sairaalassa on kuulemma noita palloja vaan jos kysyy. 
Lisäks oon miettinyt tuota Gua Sha -kampaa, mistä yritin saada lisää tietoa neukkutädeiltä, muttei ne tiennyt asiasta mitään. Yllätys. Joten hyvä ystäväni ja pahin vihamieheni Google hoiti taas tämänkin asian. Ja jollei joku oo kuullu sanallakaan mikä on Gua Sha, niin se on osa kiinalaista lääketiedettä, missä tällaisella kammalla painellaan ja kaavitaan kipeää öljyttyä kohtaa. Tähän kuulemma käy myös pyöreän muotonen hillopurkin kansi. On kuulemma helppo ja toimiva kivunlievitykseen synnytyksessä. Tiedä sitä sitten mikä kenellekkin sopii ja olisinkin ollu kiinnostunu kokeilemaan tätä sairaalassa, mutta heillä ei sellasia ole, joten pitäisi sitten tilata tämmönen jo näin etukäteen. Ei se mikään kovin kallis ole mitä olen etsinyt, mutta turhaksi se voi koitua heti ensi yrittämällä. Ehkä tyydynkin siis tuohon purkin kanteen.. Myöskään käsittelyn jälki iholla ei välttämättä ole mikään silmiä hivelevä.

Kuvat: Google
Onhan toi kieltämättä rajun näköistä, mutta on tuo synnytys varmasti muutenkin aika rajua touhua ja jos tuosta apua kipuihin olisi, niin onko se sitten niin väliä. Aika sen näyttää, luulen kuitenkin karjuvani synnärin ovelta jo niitä kaikkia mahdollisia kivunlievityksiä, ja hitto tänne ja sassiin!

Näillä meiningeillä taas tähän loppuviikkoon. Katsotaan mitäs uutta valmennus ammentaa seuraavan kerran.




tiistai 14. tammikuuta 2014

Lohturuoka

Nyt eräänlaista ruokapostausta yhdestä hyväksi todetusta lohturuoasta. Tän idean oon anopilta napannut, mutta tehnyt vaan pikku muutoksen. Kyseessä siis Tortillavuoka. Hän tekee niin, että käärii sen jauhelihan niiden tortillalättyjen sisälle ja leikkaa kolmeen osaan ja nosteli ne vuokaan pystyasennossa ja lisäs kerman. Itse tein myös kerran näin, kunnes hermo meni jo heti alkaessa, että päädyin hieman helpompaan vaihtoehtoon laittamalla lätyt ihan lättyinä kerroksittain vuoalle.

Ja tässä tämä ihana onkin, että kun ei ole mitään oikeita ainesosia, vaan ihan sitä mistä tykkää ja mitä sattuu mieli tekemään. Itse paistan ihan jauhelihaa, lisään pannulle burrito spice mixin, kirsikkatomaatteja, paprikaa, sipulia ja jalapenoja. Sitten vaan vuoan pohjalle tortillalätty, kerros jauhelihasörsseliä, lätty, sörsseliä, lätty, sörsseliä ja päälle juustoraastetta (mikä mun mielestä sais jäädä pois, mutta vois vaan hieman kuivahtaa tuo pääliosa). Mutta nyt tää terveellisin osa, aina lätyn ja sörsselin päälle joka kerroksessa lorautan päälle kuohukermaa ja laitan sen koko 2,5 dl yhteen vuokaan.

200 °C uunissa 20 minuuttia, avot!

Tän rinnalle täytyy ehdottomasti saada raikasta salaattia, mihin meillä nopeesti kuuluu yleensä vaan jääsalaatti, kurkku ja tomaatti, ei siis turhaa hifistelyä.



Että omnom. Suosittelen kokeilemaan! Tuossa kollaasissa oleva leipä ei nyt varsinaisesti kuulu tähän ruokaan, mutta itse sitä vetelin eilen hyvällä omallatunnolla ruoan kera ja paljon. Hassuinta vaan on, että en ole oliivin ystävä sitten yhtään, mutta niin hyvää oliivileipää on, että voisin melkeen jopa uskaltautua uudelleen maistamaan oliiveja pitkän tauon jälkeen.

Tää aamu sai taas hieman erilaisen ja ehkä pikkusen terveellisemmän alotuksen Smoothiestä. Ostin taas pitkästä aikaa ihan Rainbown pakaste smoothie hedelmiä ja luonnonjogurttia. Tiedänkin mistä aamuni alkaa tästä lähin!



Karkki-/sokerilakko on nyt ollut päällänsä viikon verran ja se on menny niinkin hyvin ettei ole tehny mieli nannaa ollenkaan. Vuos sitten herkkulakon alotettua mulla oli pari viikkoa niin hirveä olo ja päänsärky, varmaan jotain vierotusoireita sokerista, mutta nyt ei oo semmosta ollu onneks yhtään. Varsinkaan kun noita lääkkeitä ei enää otetakkaan kun siltä tuntuu tai ajattelis tarvitsevansa.

Nyt kuitenki nautitaan lumesta ja pakkasista niin kauan kun sitä riittää! TÄTÄ ON ODOTETTU!



maanantai 13. tammikuuta 2014

Uutta ilmettä

Pienet anteekspyynnöt on varmasti paikallaan jos olet onnistunut vierailemaan täällä samaan aikaan kun olen sätännyt ja kiroillut tän uuden ulkoasun ja noiden HTML-koodien kanssa. Mutta nyt se saa luvan olla hetkellisesti näin kunnes saan uuden inspiksen! Ja jos olis ollu taitoa ja osais niin ei olis ollut ongelmaa tehdä noita muutoksia, mutta kun on tämmönen käsi kaiken tietotekniikan kanssa, niin voin kertoa että epätoivo oli kovasti kylässä noiden tuntien ajan. Suuri kiitos mun isolle vihamiehelle Googlelle kaikesta avusta ja kaikkien tietojen jakajille myös!

Kuva kertoo tän hetken fiilistä just nyt. Toivottavasti miellyttää!


Kuva: Google


<a href="http://www.bloglovin.com/blog/11578847/?claim=vmq4r7p6sx9">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

62 days to baby ♥

Huihuihui. Kyllä se aika vaan rientää huimaa vauhtia. Tänään on 30 viikkoa täynnä!!










lauantai 11. tammikuuta 2014

Hankintoja ja haaveita

Mulla onki taas maailman suurin ongelma. Nimittäin en löydä haluamalleni lipastolle senlaisia ovennuppeja enkä sellaista hoitoalustaa kun haluaisin.. Typerää? Tiedän.

Elikkä asia koskee nyt hoitopöytää, mitä en haluais vauvalle ostaa, koska tunnen sen olevan jonkin verran turha kapistus ainakin sitten kun poju kasvaa sen verta ettei sille ole enää käyttöä. Siks aluks mietin pinniksen päälle tulevaa hoitotasoa, mutta kun meille tulee nyt se Stokken pyöreä/ovaalin muotonen sänky, en tiedä miten noi tasot siihen sopii, ei varmastikkaan kovin hyvin. Joten meinasin hankkia ihan valkosen laatikollisen lipaston, johon päälle sitten tulee joko ostettu tai itsetehty hoitotaso. Lipasto ja taso näillä näkymin löytyis ihan Ikeasta, ainoo että toi taso ei oo ns tarkotettu tuohon lipastoon, joten se ei oo ihan yhtä leveä kuin tuo lipaston päällinen niin jää vähän puolitiehen, muttei se sitten ongelma tuu olemaan, syvyys on kuitenkin oikea.


Tohon lipastoon siis vaan haluaisin sellaiset timantti ovinupit ja oonki sellasiin törmännyt miljoona kertaa, mutta nyt sitten kun olis tarve, ei löydy mistään. Ainakaan netistä. Pieni kutina persuksissa olis, että siellä 110-tien varrella olevassa Kasvihuoneilmiössä olisin niitä ainakin nähnyt, mutten nyt kuitenkaan sinne asti lähden ajamaan vaan pienen kutinan takia. 

Nuppi jonkalaista olen hakenut ja jos joku vaan tietää mistä noita saa tai törmää jossain niin infoa kiitos tännepäin!



Löysin nyt kuitenkin kolme eri vaihtoehtoa, joita oon funtsinut, ongelma on vaan se että kun vaihtoehtoja on kolme, on myös kolminkertanen vaikeus päättää!






Toi ensimmäinen on todella kaukana siitä mitä ensin hain, mutta löytyis kivasti ihan Stokkalta. Noi kaks muuta on Amalian olohuoneesta, mikä sijaitsee Kausalassa, onneks verkkokaupat keksitty! Keskimmäinen sit taas on ehkä lähintä mitä aluks mietin, tykkään myös viimesimmästä, mutta tuo kukkanen tossa keskellä pistää kyllä jonkun mussa sanomaan ei, ehkä vähän liian mammalamainen. Googlailtuani lisää löysin muutaman oikeanlaisen, mutta toisen verkkokauppa on lopetettu edellisvuonna ja toinen oli tilannu ne jostain ebaystä. Ehkä mä tyydyn siis kuitenkin ihan noihin lähempänä oleviin vaihtoehtoihin.

Toinen minkä piti olla ongelma ei näköjään enää olekkaan. Oon havitellut tuota NG Baby Big Star -hoitoalustaa mikä on ollu joka paikasta tilapäisesti loppu, mutta nyt oli sitten tullut niitä lisää ja laitoin heti äkkiä tilaukseen!





Tätä ihanuutta odotellessa! Vielä muutamia viikkoja ja pääsen niin hypistelemään ja laittamaan vauvan huonetta! Tärinäjännitys!




torstai 9. tammikuuta 2014

Asuntopostaus

Elikkä tässä olis sitä pienimuotoista asuntopostausta nykysestä ja sitten hetken päästä uudesta asunnosta millaista on ja mitä tulevan pitää. Kuvat otin nykyselle vuokraisännällemme kun laittaa uudestaan kohteesta ilmoituksen, niin vois vähän paremmin olla kiinnostuneita kun olis niitä kuviakin. Silloin kun itse tätä tultiin katsomaan, mitään kuvia kohteesta ei ollut esillä ja ajatus olikin että no mahtaa olla aika kaame kolo. Tässä asunnossa on huonot ja hyvät puolensa. Tykkään hirveesti pohjaratkaisusta, olohuone, makkari ja wc on jees, mutta toi keittiö on aivan jäätävän ruma! Johtuen varmasti osiks siitä, että vihaan tommosta lämmintä puun väriä. Y-ök. Eikä siinä muuten, mutta en halua sitä omaan kotiini. Ja pienissä määrin ehkä, mutta kun lattiat ja kaapistot on kaikki sitä väriä, niin ei kiitos. Tarkotus olikin maalata noi keittiön kaapit valkosiksi ja sainkin siihen luvan, mutta en sitten kuitenkaan koskaan ryhtynyt siihen hommaan ja no ehkä hyvä niin. Turhaa työtä ja rahaa.

Jos jaksaisin olla ahkera, ottaisin kuvat uudestaan ei niin suuresti ja valoisasti mitä yritin noista saada, että olis mahdollisimman selkeät, muttapa en nyt jaksa. Kelvatkoon nämä tähän hätään.


Makuuhuonetta ja meidän hyvin komea itse taiteiltu sängynpääty viime kesänä. Sitä on päässyt koristamaan kehyksiin miehen kokoama palapeli. Vieressä hyväksi todettu korupuu, mikä kyllä usein toimii alapäästä koiran puruleluna ja yläpäästään miehen vaateripustimena..


Kaappitilaa on mukavasti mikä on asunnossa plussaa. Ne oli muuttaessa sinapin keltaset, mutta sekin asia korjaantus ensihätään valkosella maalilla.







Käsinoja pakko peittää viltillä, kun koira on alottanu sen(KIN) järsimisen. Sohvatyynyjä on ollut noin kymmenisen kappaletta, mutta eipä ole enää.. Niitten sisälmykset on tässä ajanmittaan pikkuhiljaa löytyny pitkinpoikin kämppää.


Hirvityskaapit.. yöh. En jaksa odottaa uutta keittiötä!




Tässä asunnossa toinen iso plussa on tilava erillinen eteinen mitä ei seuraavassa asunnossa sitten olekkaan. En tiedä montako paria kenkiä mahtaa olla sillon entisiä kun niitä ei niin vaan saa oven taakse piiloon. Iso miinus tässä sen sijaan on se, ettei ole ollenkaan väliovea jollon voit olla varma että naapurit tietää sun kaikki asias.

Kohta alkaakin kaikki nurkat täyttyä pahvilaatikoista ja roinasta. Muutaman viikon vielä kun jaksais kärvistellä, niin uusi koti odottaa. On sitä jo noin kolmisen kuukautta tässä odotettukin kyllä! Nyt vaan kun se on jo niin lähellä, ei millään malttais pysyä pöksyissään! Maltti on valttia, eikös ne niin jaksa aina hokea.